Luku 4
Jeesuksen kiusaus
(rinnakkaispaikat: Mark. 1:12,13; Luuk. 4:1-13)
1. Sitten Henki vei Jeesuksen ylös autiomaahan Paholaisen kiusattavaksi.
2. Kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, hänen tuli lopulta nälkä.
3. Silloin kiusaaja tuli hänen luokseen ja sanoi: "Jos olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi."
4. Mutta Jeesus vastasi: "On kirjoitettu: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.'"
5. Sitten Paholainen vei hänet pyhään kaupunkiin, asetti hänet temppelin harjalle
6. ja sanoi: "Jos olet Jumalan Poika, niin heittäydy alas, sillä on kirjoitettu: 'Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta' ja 'He kantavat sinua käsillään, ettet loukkaisi jalkaasi kiveen.'"
7. Jeesus sanoi hänelle: "On myös kirjoitettu: 'Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi.'"
8. Vielä Paholainen vei Jeesuksen hyvin korkealle vuorelle, näytti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston
9. ja sanoi: "Tämän kaiken minä annan sinulle, jos heittäydyt maahan ja kumarrat minua."
10. Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Mene pois, Saatana, sillä on kirjoitettu: 'Herraa, sinun Jumalaasi, sinun tulee kumartaa ja vain häntä palvella.'"
11. Silloin Paholainen jätti Jeesuksen, ja hänen luokseen tuli enkeleitä, jotka palvelivat häntä.
(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 4:1-4:11)
Jeesuksen kiusaukset
1."Jeesuksen kiusaus" seurasi välittömästi hänen kastettaan, mikä tähdentää näiden kahden tapahtuman keskinäistä yhteyttä ja kummankin tarkoitusta. Kasteessa Jeesus vihkiytyi kulkemaan ristin tien, mutta kiusauksessa perkele näytti hänelle tien, jolla hän olisi voinut välttää ristin. Jumala halusi, että Jeesusta kiusattaisiin. Henki vei hänet ylös autiomaahan "kiusattavaksi", ei nähdäkseen, lankeaisiko hän, vaan osoittaakseen selvästi, että hän voitti. Se, että Henki vei Jeesuksen kiusattavaksi, osoittaa, että kyseessä oli Jumalan suunnitelma. Me puhumme kiusauksista onnettomuutena, mutta Jumalalla on suunnitelma myös niissä.
2.Markuksen ja Luukkaan evankeliumeista käy ilmi, että Jeesusta kiusattiin neljänkymmenen päivän ajan, ja hänellä oli kolme eri kiusausta, jotka liittyivät hänen erityisasemaansa. Luonnollisesti samansuuntaisia kiusauksia tulee jokaiselle, joka on tehnyt sisimmässään päätöksen seurata Jumalan tietä. Mooseksellakin oli neljänkymmenen päivän jakso, jolloin hän "paastosi" (2 Moos 34:28; 5 Moos 99), samoin Elialla (1 Kun 19:8), mutta olosuhteet olivat toisenlaiset. Mooses oli Jumalan kanssa, mutta Jeesus oli paholaisen ja villieläinten (Mark 1:13) seurassa. Kyllä enkelit tulivat lopuksi hänenkin luokseen (Mark 1:13). Luukas korostaa, että kysymyksessä oli täydellinen paasto: »Eikä hän syönyt mitään», Luuk 42.
3.Saatana kiusasi Jeesusta asialla, joka näennäisesti tuntui olevan hyväksi, mutta yritti samanaikaisesti saada hänet epäilemään asemaansa Jumalan Poikana. Jos Jeesus kerran oli Jumalan Poika, kuten Jordanilla vakuutettiin (3:17), niin voisihan hän muuttaa olosuhteensa. Saatana ei siis täysin kiellä, mitä on sanottu, mutta asettaa ilmoituksen kyseenalaiseksi. Me joudumme aina kiusatuiksi saamamme varustuksen mukaisesti. Silloin kun olemme vahvimmillamme, meidän on oltava kaikkein eniten varuillamme.
4.Jumala, joka voi herättää lapsia kivistä (39), voi myös luoda leipää autiomaassa. Jeesus olisi pystynyt muuttamaan kiviä leiviksi, mutta hän ei joutunut kiusatuksi Jumalan Poikana vaan ihmisenä. Siksi hän ei vastaakaan: »Jumalan Poika ei elä ainoastaan leivästä ... » vaan »Ihminen ... » Kysymys ei ollut siitä, mihin Ihmisen Poika pystyi, vaan mitä ihminen yleensä voisi tehdä. Elämänsä aikana hänet havaittiin kaikessa olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen (Fil 2:7). Koska hänen ei ollut määrä saavuttaa Jumalan voittoa saatanasta, vaan ihmisen voitto suurimmasta vihollisestaan, hän käytti asetta, joka ihmisellä on käytettävissään, Jumalan sanaa.
5.Vaikkakaan Matteus ja Luukas eivät kerro kiusauksia samassa järjestyksessä, tässä ei ole mitään ristiriitaisuutta. Matteus noudattaa historiallista aikajärjestystä. Hän käyttää sanaa "silloin", j. 5 ja 11, kun taas Luukas yhdistää kiusaukset sanoilla "ja" ja "niin". Hän ei mainitse, missä järjestyksessä tapahtumat olivat. Kiusausten laatu noudattaa myös tärkeätä historiallista mallia, joka juontaa juurensa Eedenin syntiinlankeemuksesta (1 Moos 3:6). Tässäkin ilmenee kolme puolta: »ihana katsella», »suloinen puu» ja »antamaan ymmärrystä». Nämäkin kaikki perustuvat siihen, että Jumalan sana saatetaan kyseenalaiseksi, j. 1: »Onko Jumala todellakin sanonut ... »
6.Perkeleellä itsellään ei ollut valtaa "heittää" Jeesusta "alas". Hänen voimansa on rajoitettu. Epäilemättä hän pani merkille Jumalan sanan voiman edellisessä kiusauksessa. Nyt hän yrittää käyttää samaa keinoa hyväkseen (2 Kor 11:14). Tämä on ainoa paholaisen lainaama Raamatun kohta, ja se on otettu psalmista, joka itse asiassa lupaa voittoa hänestä itsestään. Lainaus on sanatarkka muutoin, mutta sanat »kaikilla teilläsi» on jätetty pois (Ps 91:11-12). Perkele voi siis käyttää Raamattua, mutta hän irrottaa sanat niiden asiayhteydestä ja käyttää niitä väärissä paikoissa.
7.Kirjoitukset on "selitettävä kirjoituksilla". Emme saa milloinkaan nojata irralliseen sanan kohtaan, vaan koko Jumalan sanan asiayhteyteen. Kristus ei vastannut kirjoituksilla ollakseen sanavalmis. Hän käytti sitä miekkana vastustaakseen perkelettä. Ei tarvitse olla mikään yli-ihminen voidakseen taistella paholaista vastaan. Varustuksena vain täytyy olla ase ja tuntea se hyvin.
8.Kolmanneksi perkele koetti saada Jeesuksen uskomaan, että hän voisi saavuttaa Jumalan asettaman päämäärän perkeleen keinoin.
9.Jeesuksella on kaikki valta taivaassa ja maan päällä, mutta tätä valtaa hän ei olisi siinä laajuudessa saanut, jos hän olisi tehnyt liiton perkeleen kanssa. Päinvastoin oli niin, että hän voittamalla pimeyden ruhtinaan osoitti kaikkivaltiutensa.
10.Jeesus vastaa jälleen Raamatun sanalla, 5 Moos 6:13 ja 10:20.
11.Kun perkelettä vastustaa, niin se pakenee, Jaak 4:7. Luukas lisää: »ajaksi» (Luuk 4:13). On mahdollista, että enkelit, jotka tulivat palvelemaan Jeesusta, olivat seuranneet taistelun eri vaiheita, 1 Kor 4:9; 1 Tim 3:16.
*************************************************
Jeesus aloittaa toimintansa Galileassa
(rinnakkaispaikat: Mark. 1:14,15; Luuk. 4:14,15)
12. Kun Jeesus kuuli, että Johannes oli vangittu, hän lähti Galileaan.
13. Hän jätti Nasaretin ja asettui asumaan Kapernaumiin, joka on järven rannalla Sebulonin ja Naftalin alueella.
14. Näin tapahtui, jotta toteutuisi profeetta Jesajan kautta puhuttu sana:
15. "Sebulonin maa ja Naftalin maa, Meren tie, Jordanin takainen maa, pakanoiden Galilea -
16. kansa, joka asui pimeydessä, näki suuren valon, ja niille, jotka asuivat kuoleman varjon maassa, loisti kirkkaus."
17. Siitä lähtien Jeesus alkoi julistaa: "Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!"
(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 4:12-17)
Jeesus aloittaa toimintansa
12.Jeesus oli toiminut Juudeassa vuoden ajan, kun hän kuuli Johannes Kastajan olevan vangittuna. On mahdollista, että juutalaisten johtajat iloitsivat Johanneksen vangitsemisesta, mutta siinä tapauksessa heidän ilonsa oli jäävä lyhytaikaiseksi. Jeesuksen voitto perkeleestä vahvistui edelleen hänen julkisessa toiminnassaan, Ensimmäinen merkki siitä, että hän oli voittanut maailman, oli hänen astumisensa vangitun Johanneksen tilalle. Näin hän tiesi olevansa vaarassa joutua saman kohtalon omaksi. Toinen merkki oli, että hän lähti Nasaretista, halveksitusta kaupungista, asettuakseen kaupunkiin, joka uskonnollisesti katsoen oli vieläkin halpa-arvoisempi, nimittäin Kapernaumiin Ylä-Galileassa. Kolmas oli, että hän toistaiseksi salasi todellisen olemuksensa jatkamalla Johannes Kastajan julistusta antamatta ihmisten tietää, että valtakunta oli hänessä itsessään (j. 17). Sanaa, jota Matteus käyttää Jeesuksen poistumisesta "(anakhèreè)", käytetään tavallisesti kuvaamaan paonkaltaista lähtöä.
13."Kapernaum" sijaitsi noin neljä kilometriä länteen Jordanvirran suulta Gennesaretin järven pohjoisrannalla. Nykyisin paikka on nimeltään Tell Hum. Sebulonin ja Naftalin alueet olivat Gennesaretista länteen ja luoteeseen. Jordanin itäpuolella oleva maa oli Perea. Neljä tai viisi Jeesuksen opetuslapsista oli kotoisin näiltä seuduilta. Kapernaumissa arvellaan olleen siihen aikaan 30.000 asukasta. Se oli yksi Galilean tärkeimmistä kaupungeista. Siellä oli synagooga, roomalaisten varuskunta ja tulliasema. Ympäristöseudulla asui myös runsaasti väkeä. Jeesus lähti Nasaretista, koska hänen kotikaupunkinsa asukkaat ajoivat hänet sieltä ja hylkäsivät hänet (Luuk 4:14-30).
14.Lainaukset ovat Jes 8:23 ja 9:1:sta. Ut:ssa on noin 260 viittausta Vt:iin.
15.Näillä alueilla oli runsaasti pakana-asutusta, ja Galilea oli Pyhän maan ja ympäristön välistä raja-aluetta. Sana "Galilea" johtuu hepreankielen sanasta "galil", joka tarkoittaa 'ympyrää'.
16.Alkukielen partisiippimuoto ilmaisussa »istui» korostaa, että istuminen oli jotakin luonteenomaista, yleistä. Oli kyseessä kansa, jonka tavanomainen tila oli istua pimeydessä.
17.Sana "saarnata (kêryssè", johdannainen sanasta "kêryks" - 'airut', 'julistaja') kuvaa oikeastaan sanansaattajan välittämää kuninkaan viestiä.
*************************************************
Ensimmäiset opetuslapset
(rinnakkaispaikat: Mark. 1:16-20; Luuk. 5:1-11)
18. Kulkiessaan Galileanjärven rantaa Jeesus näki kaksi veljestä: Simonin, jota kutsuttiin Pietariksi, ja hänen veljensä Andreaksen. He olivat järvellä kalastamassa heittoverkolla, sillä he olivat kalastajia.
19. Jeesus sanoi heille: "Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia."
20. He jättivät heti verkot ja seurasivat häntä.
21. Kulkiessaan sieltä eteenpäin Jeesus näki toiset kaksi veljestä: Jaakobin, Sebedeuksen pojan, ja hänen veljensä Johanneksen. He olivat veneessä isänsä Sebedeuksen kanssa kunnostamassa verkkojaan. Hän kutsui heidätkin.
22. Niin he jättivät heti veneen ja isänsä ja seurasivat Jeesusta.
(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 4:18-22)
Jeesus kutsuu opetuslapsia
18."Galilean järvellä" on monta nimeä - Gennesaretin järvi, Tiberiaan meri, Kinneretin järvi. Se on leveimmältä kohdaltaan kaksitoista kilometriä leveä, ja pituus on 21 kilometriä. Järvi on 208 metriä merenpinnan alapuolella.
"Kutsu", jonka opetuslapset tässä saivat, kuvataan seikkaperäisemmin Luukkaan evankeliumissa, 5:1-11. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun Jeesus tapasi heidät. Joh 1. luvusta voidaan lukea ensimmäisestä kohtaamisesta. Tässä heitä ei myöskään liitetty opetuslasten joukkoon (Mark 3:14). Tässä he saivat kutsun seurata Jeesusta. He saivat kutsun siis ensimmäisen tapaamisensa jälkeen, ennen kuin heidät sitten valittiin apostoleiksi. Tämä kutsu oli valmistusta apostolinkutsuun. "Simon" on hepreankielinen nimi, Pietari on kreikkaa. Viimeksi mainitun merkitys on 'kallio' tai 'kivi'. Oikeastaan veli Andreas johti hänet ensimmäisen kerran Kristuksen luo (Joh 1:43).
19.Jeesus lupasi tehdä heistä ihmisten kalastajia, kysymys ei siis ollut mistään sellaisesta, mihin he olisivat ryhtyneet omin voimin. Jotta heistä voisi tulla ihmisten kalastajia, heidän oli seurattava häntä. Jeesus puhui kieltä, jota nämä kalastajat ymmärsivät.
20.Nämä veljekset olivat aikaisemmin olleet Johanneksen opetuslapsia, mutta nähtävästi he vasta nyt jättivät ammattinsa ja lähtivät Mestarin mukaan.
21.Tämä toinen veljespari tuli merkitsemään paljon ensimmäiselle kristilliselle seurakunnalle. Jaakobista tuli ensimmäinen marttyyri apostolien joukossa, kun taas Johannes eli heistä kaikkein pisimpään. Hän oli lisäksi luultavasti ainoa heistä, joka ei kokenut marttyyrikuolemaa.
22.Ensimmäiset opetuslapset jättivät sekä ansiotyönsä että sukulaisensa. Oikeastaan ei voikaan seurata jotakuta jättämättä samanaikaisesti jotakin.
*************************************************
Jeesuksen maine leviää
(rinnakkaispaikka: Luuk. 6:17-19)
23. Jeesus kulki kaikkialla Galileassa. Hän opetti synagogissa, julisti valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikenlaisia tauteja ja vaivoja, joita kansassa oli.
24. Hänen maineensa levisi koko Syyriaan. Hänen luokseen tuotiin kaikki sairaat - monenlaisten tautien ja kipujen vaivaamat, pahojen henkien riivaamat, kuunvaihetautiset(5) ja halvaantuneet - ja hän paransi heidät.
25. Ja suuret kansanjoukot Galileasta, Dekapoliista, Jerusalemista, Juudeasta ja Jordanin toiselta puolelta seurasivat häntä.
(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 4:23-25)
Jeesus saarnaa synagoogissa
23.Sana "synagooga" muodostuu sanoista "syn" 'yhteen' ja "agè" 'koota' - siis oikeastaan 'tuoda kokoon'. Synagoogalaitos on luultavasti peräisin Baabelin vankeuden ajalta. Se oli juutalaisen yhteisön tärkeimpiä instituutioita. Synagooga oli pääasiassa opetuslaitos. Kun synagoogan esimies antoi luvan, jumalanpalveluksessa sai nousta puhumaan kuka tahansa, joka vain siihen pystyi. Jotta paikkakunnalle voitiin rakentaa synagooga, tarvittiin hankkeen taakse kymmenen vastuumiestä. Kaikki synagoogat oli rakennettu siten, että niiden pääovi oli Jerusalemiin päin. Sanan "evankeliumi" Matteus mainitsee tässä ensimmäisen kerran.
24.Syyriaan kuului Galilean pohjoispuolella olevia maa-alueita. "Kuunvaihetautiset" kärsivät sairaudesta, jonka katsottiin aiheutuvan kuun vaikutuksesta, koska kohtaukset seurasivat kuun eri vaiheita. Kyseessä oli luultavasti epilepsia.
25."Dekapolis" merkitsee 'kymmenen kaupunkia' ja käsittää hellenistisen kulttuurin omaksuneita kaupunkeja, joita alun perin oli kymmenen. Kaikki nämä, Skytopolista lukuunottamatta, olivat Jordanin itäpuolella. Nämä kymmenen kaupunkia olivat: Damasko, Filadelfia, Rafana, Gadara, Hippos, Dion, Pella, Gerasa ja Kanatha sekä Skytopolis. Kreikkalaiset olivat ne perustaneet ja asuivat niissä. Jeesus ei kysellyt, olivatko ihmiset juutalaisia vai pakanoita. Maailman vapahtajana (Joh 4:42) hän paransi kaikki.