Luku 2
Idän tietäjät
1. Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Beetlehemissä kuningas Herodeksen aikana, Jerusalemiin tuli idästä tietäjiä.
2. He kysyivät: "Missä on se äskettäin syntynyt juutalaisten kuningas? Me näimme hänen tähtensä nousevan(3) ja tulimme osoittamaan hänelle kunnioitusta."
3. Sen kuullessaan kuningas Herodes pelästyi ja hänen kanssaan koko Jerusalem.
4. Hän kutsui koolle kaikki kansan ylipapit ja kirjanoppineet ja tiedusteli heiltä, missä Kristuksen oli määrä syntyä.
5. He sanoivat hänelle: "Juudean Beetlehemissä, sillä näin on kirjoitettu profeetan kautta:
6. 'Sinä Juudan maan Beetlehem, et suinkaan ole vähäisin Juudan ruhtinaiden joukossa, sillä sinusta on lähtevä hallitsija, joka kaitsee minun kansaani Israelia.'"
7. Silloin Herodes kutsui salaa tietäjät luokseen ja otti heiltä tarkoin selville, mihin aikaan tähti oli ilmestynyt.
8. Hän lähetti heidät Beetlehemiin ja sanoi: "Menkää ja kyselkää tarkoin lapsesta. Kun löydätte hänet, niin ilmoittakaa minulle, että minäkin voisin tulla kumartamaan häntä."
9. Kuultuaan kuninkaan sanat he lähtivät matkaan. Tähti, jonka he olivat nähneet nousevan, kulki heidän edellään, kunnes tuli sen paikan yläpuolelle, missä lapsi oli, ja pysähtyi siihen.
10. Nähdessään tähden tietäjät ilahtuivat suuresti.
11. He menivät taloon ja näkivät lapsen ja Marian, hänen äitinsä. Silloin he maahan heittäytyen kumarsivat lasta, ottivat esiin aarteensa ja antoivat hänelle lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa.
12. Unessa Jumala varoitti heitä palaamasta Herodeksen luo, ja niin he menivät toista tietä takaisin omaan maahansa.
(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 2:1-2:12)
Itämaan tietäjät
1.Jeesus syntyi noin vuonna 5 tai 4 eKr. Meidän ajanlaskussamme on nimittäin ainakin neljän vuoden virhe. Hän syntyi Herodes Suuren ollessa Juudean, Idumean ja Samarian kuninkaana. Herodes hallitsi vuosina 37-4 eKr. Herodes Suuri oli Antipaterin poika ja syntyi Askelonissa noin vuonna 70 eKr. Jotkut ovat sitä mieltä, että hän oli syntyperältään juutalainen, toiset taas pitävät häntä isän puolelta idumealaisena ja äidin puolelta arabina. Todennäköisintä on, että hän oli idumealainen, mutta että hänen esi-isänsä olivat juutalaiskäännynnäisiä. Rooman senaatti määräsi hänet Juudean kuninkaaksi.
2.Viisaat miehet eivät kysyneet, oliko syntynyt kuningas. Kuninkaan olemassaolo oli heistä selvä. He vain kysyivät, missä hän oli. Tavallisesti kuninkaallisiin perheisiin syntyviä poikia kutsutaan prinsseiksi. Näin ei ollut tässä tapauksessa. Jeesus ei ole koskaan ollut mitään muuta kuin kuningas.
3.Jerusalemin asukkaat kauhistuivat ajatusta, että kuninkaalle oli mahdollisesti tullut kilpailija. He tunsivat Herodeksen ja aavistivat pahinta. Olisi luullut Jerusalemissa tiedettävän jotakin Jeesuksen syntymästä. Paimenten viesti tai huhu Simeonin ja Hannan kokemuksista temppelissä olisi saattanut levitä. Miten asia lienee ollutkin, jerusalemilaiset eivät olleet uskoneet, mitä näiltä silminnäkijöiltä olivat kuulleet.
4.Lain mukaan piti olla vain yksi ylipappi, joka asetettiin eliniäksi, mutta Herodes erotti ja asetti heitä oman mielensä mukaan. Kirjanoppineiden tehtävänä oli selittää ja tulkita kirjoituksia kansalle. He olivat erittäin arvostettuja (Matt 23:6 s.; Mark 12:38 s.).
5.Papeilla ja kirjanoppineilla oli tietoa, mutta he eivät käyttäneet sitä. Heillä oli avain, mutta he eivät käyttäneet sitä hyväksi. Johtajat eivät olleet johtajia, he eivät edes seuranneet tietäjiä Beetlehemiin! He osoittivat muille tien, mutta eivät kulkeneet sitä itse. Ei muuten ole kovinkaan harvinaista, että usko Raamatun kirjaimeen liittyy epäuskoon käytännössä. Sama ryhmä antaa täysin toisenlaisen lausunnon Joh 7:27:ssa. Sen mukaan Messias tulee, mutta kukaan ei tiedä, mistä!
6.Jae on Miika 5:1:n vapaa sovellutus. Tuhannen asukkaan kaupunkia nimitetään »ruhtinaankaupungiksi». Tuhatta israelilaista miestä komensi upseeri, jota kutsuttiin »tuhannenpäämieheksi». Kaupungin suuruus ei merkitse mitään sen rinnalla mitä siellä tapahtuu. Kukaan ei kysy, kuinka monta asukasta on Waterloossa.
7.Herodes uskoi lapsen syntyneen samaan aikaan kuin tähti ensimmäisen kerran ilmestyi.
8.Kreikankielen 'lasta' tarkoittava sana "(paidion)", jota tässä käytetään, korostaa johdonmukaisesti, että kysymyksessä on pieni lapsi.
9.Tähti oli ollut poissa heidän näkyvistään, mutta se ilmestyi jälleen ja johti heitä heidän matkallaan Vapahtajan luo. Vaikuttaa siltä, että tietäjät eivät olleet vähääkään epävarmoja. Matka Jerusalemista Beetlehemiin kesti pari tuntia.
10.He iloitsivat, koska he saivat nyt vahvistuksen sille, että lapsi oli syntynyt ja että he itse olivat jumalallisen johdatuksen alaisia. He tiesivät löytävänsä etsimänsä kuninkaan.
11.Mikään ei viittaa siihen, että Maria ja Joosef olisivat jatkuvasti pysytelleet lapsen kanssa tallissa, jossa he olivat silloin, kun paimenet heidät löysivät. Epäilemättä lapsen syntymästä oli tässä kulunut useita viikkoja tai kuukausia. Luultavasti tietäjät olivat hänen syntyessään ensin nähneet tähden, ja sen jälkeen he valmistautuivat pitkälle matkalle ja lähtivät. Heidän uskonsa ei joutunut silloinkaan häpeään, kun he lähtivät linnasta yksinkertaista tallia etsimään. Ihmiset, jotka näkevät niin vähäisissä ilmiöissä suuria mahdollisuuksia, ansaitsevat laatusanan viisas! He eivät palvoneet Mariaa. He tuskin näkivät häntä, sillä lapsi valtasi kokonaan heidän huomionsa. Erään vanhan tulkinnan mukaan kulta edusti kuninkaallista mahtia, suitsuke jumalallisuutta ja mirha kuolemaa ja balsamointia. Nämä olivat myös perinteisiä hallitsijalle annettavia lahjoja (Ps 45.9; 72:15; Jes 60:6). Kullasta tuli olemaan varsin paljon hyötyä lähikuukausien aikana, kun perheen oli paettava Egyptiin ja oleskeltava siellä. Suitsukkeen hyvää tuoksua käytettiin uhrien yhteydessä, kun taas mirhaa käytettiin voitelemisessa antamaan tuoksua.
12.Oli merkillistä, että tietäjät eivät epäilleet Herodesta, mutta Jumala varjeli sekä heidät että Jeesuksen. Muutoin he olisivat joutuneet hankalaan tilanteeseen. Raamattu ei kerro, olivatko he luvanneet Herodekselle palata takaisin. Tämän jakeen mukana idän tietäjät häipyvät Raamatun historiasta.
*************************************************
13. Pako Egyptiin
Kun tietäjät olivat lähteneet, Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille ja sanoi: "Nouse, ota mukaasi lapsi ja hänen äitinsä ja pakene Egyptiin. Pysy siellä, kunnes minä sinulle toisin ilmoitan, sillä Herodes aikoo etsiä lasta surmatakseen hänet."
14. Herättyään Joosef otti lapsen ja hänen äitinsä ja lähti yötä myöten Egyptiin.
15. Hän viipyi siellä Herodeksen kuolemaan asti. Näin toteutui se, minkä Herra oli puhunut profeetan kautta, joka sanoo:
"Egyptistä minä kutsuin poikani."
(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 2:13-15)
Pako Egyptiin
13.Tämä tapahtui välittömästi tietäjien lähdettyä. Marian ja Joosefin nukkuessa kaikessa rauhassa enkeli ilmestyi heille unessa. Herodes uskoi jumalallisiin profetioihin, joiden mukaan Messiaan piti syntyä Beetlehemissä, mutta kuitenkin hän yritti tehdä tyhjäksi Jumalan suunnitelmat. Ellei hän uskonut ennustuksia, miksi hän sitten oli niin peloissaan? Jos hän uskoi niihin, miksi hän sitten yritti estää Jumalaa? Egypti oli jo varhaisimmista ajoista asti ollut pakopaikka. Antoniuksen ja Kleopatran kuoleman jälkeen Egyptistä oli tullut Rooman provinssi, ja paljon juutalaisia asettui sinne asumaan. Erityisesti jo Ptolemaiosten hallitusaikana monet muuttivat sinne. On laskettu, että ensimmäisellä vuosisadalla eKr. Egyptissä oli noin miljoona juutalaista.
14.Joosef noudatti heti jumalallista käskyä. Hän oli aina valmis tottelemaan Herran määräyksiä.
15.Samoin kuin kansalle, samoin tapahtui myös sen kuninkaalle. Hän syntyi omassa maassaan, mutta joutui pakenemaan Egyptiin ja pysymään siellä, kunnes Jumala toi hänet taas takaisin. Tässä viitataan Hoos 11:1:een. Herodes kuoli vain muutamaa kuukautta myöhemmin. Se, mitä tapahtui Israelin kansalle, oli profeetallinen vertauskuva siitä, mitä oli tapahtuva Messiaalle. Pako Egyptiin on myös profeetallinen esikuva siitä, mitä tapahtuisi tulevaisuudessa. Niin kuin Jeesus joutui lähtemään Israelin maasta Egyptiin hengellisen johdon epäuskon vuoksi, samoin myös pelastus on tuleva pakanoille sen kautta, että valittu kansa hylkää evankeliumin. Pakanoilta evankeliumi tulee uudelleen juutalaistenkin osaksi. Vrt. Room 11:25-32.
*************************************************
16. Beetlehemin lastenmurha
Kun Herodes huomasi, että tietäjät olivat pettäneet hänet, hän raivostui ja käski tappaa Beetlehemistä ja koko sen ympäristöstä kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset sen ajankohdan perusteella, jonka hän oli tietäjiltä tarkoin tiedustellut.
17. Silloin toteutui profeetta Jeremian kautta puhuttu sana:
18. "Huuto kuuluu Raamasta, itku ja kova valitus. Raakel itkee lapsiaan eikä lohdutuksesta huoli, sillä heitä ei enää ole."
(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 2:16-18)
Herodeksen lastenmurha
16.Tästä jakeesta voidaan tehdä se johtopäätös, että tietäjien käynti tapahtui Jeesuksen ollessa lähes kaksivuotias, mutta on myös mahdollista, että Herodes halusi varmistaa asian. Josefus ei mainitse Beetlehemin lastenmurhaa. On mahdollista, että se oli liian vähäpätöinen verrattuna Herodeksen muihin hirmutekoihin. Ei varmasti kestänyt montakaan päivää, ennen kuin Herodes käsitti tulleensa petetyksi, ja nyt hän tahtoi tuhota Messiaan! Hän on kuuluisa mm. siitä, että hän surmasi vaimonsa Mariamnen, tämän äidin sekä kaksi poikaansa. Juuri ennen kuolemaansa hän määräsi kaksi kirjanoppinutta elävältä poltettaviksi ja surmasi neljäkymmentä heidän oppilastaan. Emme tiedä, miten monta lasta surmattiin, mutta tuhatta asukasta kohden oli noin 30-40 alle kolmivuotiasta poikaa. Lapsia oli ehkä noin 25-30.
17.Tässä viitataan Jer 31:15:een.
18."Raakelin hauta" (1 Moos 35:19) oli vanhastaan yksi maan pyhistä paikoista ja oli kaikkien tuntema Beetlehemissä, koska se oli vain noin puolen kilometrin päässä kaupungin ulkopuolella. Nyt tuntui kuin Raakel olisi noussut haudastaan ja itkenyt kuolleita lapsiaan. "Raama" oli rajalinnoitus Juudassa, johon vangit koottiin Jerusalemin kukistumisen jälkeen.
*************************************************
19. Paluu Egyptistä
Kun Herodes oli kuollut, Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille Egyptissä
20. ja sanoi: "Nouse, ota mukaasi lapsi ja hänen äitinsä ja lähde Israelin maahan, sillä ne, jotka tavoittelivat lapsen henkeä, ovat kuolleet."
21. Joosef nousi, otti lapsen ja hänen äitinsä ja lähti Israelin maahan.
22. Mutta kun hän kuuli, että Arkelaos hallitsi Juudeaa isänsä Herodeksen jälkeen, hän pelkäsi mennä sinne. Saatuaan unessa Jumalalta ohjeen hän lähti Galilean alueelle.
23. Sinne tultuaan hän asettui asumaan Nasaret-nimiseen kaupunkiin, jotta toteutuisi profeettojen kautta puhuttu sana: häntä kutsutaan Nasaretilaiseksi(4).
(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 2:19-23)
Matka Nasaretiin
19.Matteus ei kerro, miten kauan Egyptissä olo kesti, mutta eräs vanha Hippolytoksen teos sanoo ajan olleen 3 1/2 vuotta. Joosef varmasti tunsi tarvitsevansa ennen palaamistaan samanlaisen turvallisuuden varmistuksen kuin hän oli saanut silloin, kun hän lähti matkaan. Joosef oli luultavasti Egyptissä ensimmäinen, joka sai tietää Herodeksen kuolleen.
20."Herodes kuoli" 69-vuotiaana kuumetautiin. Hän tiesi, että kukaan ei surisi häntä, ja siksi hän kutsui kokoon kaikki maan suurmiehet ja kokosi heidät Jerikoon. Siellä heidät vangittiin hippodromille. Sen jälkeen hän käski sisarensa Salomen ja tämän miehen Aleksiksen pitää huolta, että heidät kaikki surmattaisiin samalla hetkellä kun hän kuoli ja ennen kuin kukaan sai tietää hänen kuolleen. Silloin surisi koko Juudea. Salome kuitenkin pelkäsi kansan kostoa ja päästi suurmiehet menemään, ennen kuin Herodeksen kuolema tuli yleiseen tietoon. Herodes kuoli, mutta se pieni lapsi, jonka hän yritti ottaa hengiltä, sai elää. Lapsella oli iankaikkinen elämä, mutta tyranni oli kuolevainen. Näin on aina. Kun sanotaan: "ne" ovat kuolleet, se viittaa Antipaterin, Herodeksen pojan kuolemaan, joka tapahtui viisi päivää ennen isän kuolemaa. Joosefin ja Marian täytyi Aabrahamin lailla lähteä matkaan tietämättä, minne päätyisivät. He lähtivät uskossa, ja Jumala johdatti heitä.
21.Joosef oli aina kuuliainen. On mahdollista, että he aikoivat asettua asumaan Beetlehemiin. Sieltä ei ollut pitkä matka Jerusalemiin, pyhään kaupunkiin.
22.Herodeksen kuoleman jälkeen "valtakunta jaettiin" hänen kolmen poikansa kesken: Arkelaus sai Juudean, Idumean ja Samarian. Antipas sai Galilean ja Perean ja Filippus alueen Palestiinan koillisosasta. Arkelausta, jota kansa heti alkoi vihata hänen julmuutensa vuoksi hänet tunnettiin pojista kaikkein pahimpana - Rooma ei koskaan hyväksynyt. Siksi hän saikin tyytyä vain etnarkin, käskynhaltijan arvonimeen. Viisi vuotta sen jälkeen hänet karkotettiin Galliaan sekä juutalaisten että samarialaisten tehtyä valituksia hänestä. Joosef sai nytkin, neljännen kerran Marian mieheksi tulonsa jälkeen viestin taivaasta.
23."Nasaret" oli hyvin vähäpätöinen kaupunki tuohon aikaan (Joh 1.46). Nasaretilaisiksi sanottiin Nasaretin asukkaita, mutta Matteus tuo esiin, että sanalla on myös syvällisempi, profeetallinen sisältö. Tässä voidaan nähdä yhteys sanaan, joka on Jes 11:1:ssa "neñer" - 'vesa'. Jeesus vietti suurimman osan elämästään tässä kaupungissa.