Luku 9

Jeesus parantaa halvaantuneen

(Mark. 2:1-12; Luuk. 5:17-26)

1. Jeesus astui veneeseen, ylitti järven ja tuli kotikaupunkiinsa.

2. Silloin jotkut toivat hänen luokseen halvaantuneen, joka makasi vuoteella. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, hän sanoi halvaantuneelle: "Ole rohkealla mielellä, poikani. Sinun syntisi annetaan anteeksi." 

3. Muutamat kirjanoppineista sanoivat itsekseen: "Tämä pilkkaa Jumalaa."

4. Mutta Jeesus tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi: "Miksi te ajattelette pahaa sydämessänne?

5. Kumpi on helpompaa, sanoa: 'Sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi', vai sanoa: 'Nouse ja kävele'?

6. Mutta jotta tietäisitte, että Ihmisen Pojalla on maan päällä valta antaa syntejä anteeksi, niin" - hän sanoi halvaantuneelle - "nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi." 

7. Ja mies nousi ja lähti kotiinsa.

8. Tämän nähdessään kansanjoukko pelästyi ja ylisti Jumalaa, joka oli antanut ihmisille sellaisen vallan.

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 9:1-8)

Jeesus parantaa halvaantuneen

1.Jeesus nousi veneeseen lähteäkseen omaan kaupunkiinsa. Hän otti ihmisten sanat todesta. Tässä luvussa näkyvät ensimmäiset merkit lähestyvästä myrskystä. Jeesuksen vastustus oli kasvamassa. Häntä syytettiin pilkkaamisesta (jj. 1-8), jumalanpelon puutteesta (jj. 14-17) ja paholaisen kanssa liitossa olemisesta (jj. 31-34).

2.Ellei tällä halvaantuneella olisi ollut ystäviä, hän ei ehkä olisi parantunut. Halvaantuminen, vaikkakin osittain, aiheutti suurta kärsimystä. Markus kertoo, että häntä kantoi neljä miestä (2-3 s.), jotka eivät kaihtaneet esteitä päästäkseen Jeesuksen lähelle. On ilmeistä, että ihme tapahtui Kapernaumissa jossakin kodissa. Jeesus rohkaisi miestä olemaan turvallisella mielellä. Syntien anteeksiantamisen mainitseminen tässä yhteydessä ei merkitse sitä, että hän olisi rinnastanut synnin sairauteen (Luuk 13:1-5; Joh 9:1-3). Jeesus asetti kuitenkin aina hengellisen paranemisen etusijalle.

3.Jeesusta syytetään ensimmäisen kerran jumalanpilkasta "(blasfêmeè)". Pilkkaamisena pidettiin sitä, että hän antoi syntejä anteeksi.

4.Arvostelijat luulivat, että heidän tuomitsevat ajatuksensa jäisivät Jeesukselta huomaamatta, mutta kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmiensä edessä (Hebr 4:13).

5.Jeesus ei kysy, kumpi on helpompaa. Mikään ei ole hänelle helpompaa tai vaikeampaa. Hän kysyy, kumpi on helpompi "sanoa". »Sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi» merkitsee sellaisen asian lausumista, jonka totuudenmukaisuutta kukaan ei pysty tarkistamaan. Jos sen sijaan sanotaan: Nouse ja lähde kävelemään, niin kuka tahansa pystyy erottamaan, merkitsevätkö sanat mitään. Mutta - jotta tiedettäisiin, että Jeesuksella oli voima suorittaa ihme ihmisen sisäisessä elämässä, hän teki myös ulkonaisen ihmeen.

6.Sana "valta (eksçsia)" tarkoittaa annettua valtaa, valtuuksia. Isä, joka oli lähettänyt hänet, oli "valtuuttanut" hänet ja antanut hänelle oikeuden olla tuomari.

7.Mies uskoi Jeesuksen sanat, että hän voisi tehdä sellaista, mihin hän oikeastaan ei pystynyt, Hän toimi uskossa ja parani. Luukas kertoo hänen ylistäneen Jumalaa kotimatkallaan, Luuk 5:25. Mies oli tullut terveeksi sekä ruumiiltaan että sielultaan, eikä hänen ilmeisesti ollut vaikea totella Jeesuksen käskyä mennä kotiin, vaikka kansanjoukot ihmettelivät suuresti.

8.Kansan näkemys asiasta oli täysin ristiriidassa fariseusten kannan kanssa. Näiden mielestä Jeesus teki ihmeitä riivaajain päämiehen voimalla, j. 34.

*************************************************

Jeesus kutsuu Matteuksen

(Mark. 2:13-17; Luuk. 5:27-32)

9. Kulkiessaan sieltä eteenpäin Jeesus näki Matteus-nimisen miehen istumassa tulliasemalla. Jeesus sanoi hänelle: "Seuraa minua."  Niin hän nousi ja seurasi Jeesusta.

10. Kun Jeesus oli aterialla Matteuksen kodissa, sinne tuli monta publikaania ja syntistä aterioimaan Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa.

11. Sen nähdessään fariseukset sanoivat hänen opetuslapsilleen: "Miksi teidän opettajanne syö publikaanien ja syntisten kanssa?"

12. Jeesus kuuli sen ja sanoi: "Eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat.

13. Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä tarkoittaa: 'Laupeutta minä tahdon enkä uhria.' En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita vaan syntisiä."

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 9:9-13)

Jeesus kutsuu Matteuksen

9.Päätie Damaskosta Välimerelle kulki Kapernaumin halki. Kaupunki oli tärkeä solmukohta ja siinä oli tulliasema. Tähän aikaan vaadittiin kansalta kolmenlaisia veroja ja maksuja. Ensinnä oli perusvero, joka oli kymmenesosa viljasta ja viidesosa hedelmistä ja viinistä. Tämä vero oli maksettava valtiolle joko rahana tai luonnontuotteina. Sitten oli yhden prosentin suuruinen tulovero ja kolmanneksi maksu, joka kaikkien verovelvollisten oli suoritettava ja joka oli kaikille määrältään sama. Kaikkien 14-65-vuotiaiden miesten ja 12-65-vuotiaiden naisten oli pakko maksaa se. Näiden verojen lisäksi kannettiin joukko muita maksuja. Tullimiehet olivat roomalaisten veronkerääjiä ja sellaisina kansan vihaamia. He olivat tunnettuja epärehellisyydestään. He olivat koonneet kohtuuttomia voittoja toisten kustannuksella veroja kerätessään. Heitä kutsuttiin publikaaneiksi, joka tulee latinan sanasta "publicum" 'valtio', yhteiskunta. Heitä halveksittiin niin syvästi, että heidän rahojaan ei hyväksytty almuiksi, eikä heidän todistuksensa kelvannut oikeudessa juutalaisten keskuudessa. Matteuksella on myös nimi Leevi (Markuksen ja Luukkaan mukaan). Ainoastaan hänen omasta evankeliumistaan käy ilmi, että hän oli ollut tullimies. Neljä opetuslasta oli tähän mennessä jättänyt ammattinsa seuratakseen Jeesusta. He olivat kaikki kalastajia. Viides oli tullimies. Hän ei muista poiketen koskaan palannut entiseen ammattiinsa edes lyhyeksi ajaksi. Luukas kertoo (5:8) hänen jättäneen kaiken, kun Jeesus kutsui hänet.

10.Matteus on alkutekstin mukaan hieman epäselvästi ilmaissut tapahtumapaikan; "en tê oikia" tarkoittaa joko 'kotona' tai 'talossa'. Luukas kuitenkin selventää, että tämä tapahtui juuri Matteuksen kodissa, Luuk 5:29. Ateria ei myöskään ollut tavallinen, vaan Luukas tietää kertoa kyseessä olleen suuret pidot, ehkä jäähyväisateria, kun Matteus nyt jätti tulliaseman ja vanhat ystävänsä. Tullimiehiä pidettiin kaikkein pahimpina syntisinä.

11.Näyttää siltä, että fariseuksia ei ollut kutsuttu juhliin. He etsivät jotakin, mistä olisivat voineet syyttää Jeesusta, mutta eivät menneet suoraan hänen luokseen. He yrittivät sen sijaan valaa opetuslapsiin epäuskoa häntä kohtaan. He tekivät opetuslapsille kysymyksiä Mestarista, kun he muutoin useasti kyselivät häneltä opetuslapsista (12:2; 15:2). Matteus kertoo tässä ensimmäisen kerran fariseusten olleen yhteydessä Jeesuksen kanssa. Fariseukset on kuitenkin aiemmin mainittu evankeliumissa (3:7 ja 5:20).

12."Terveet", tarkoittaa sananmukaisesti 'vahvat'. Toisen kerran tässä evankeliumissa lainataan Hoosean sanoja (vrt. 2:15), mutta tällä kertaa sen tekee Jeesus itse. Sana "kutsua (kaleè)" merkitsee pyytämistä vieraaksi esimerkiksi kotiin tai kutsumista aterialle. Jakeen alkuosa esiintyy vain Matteuksella. Jeesus ei tullut kutsumaan niitä, jotka olivat itseriittoisia ja vakuuttuneita omasta erinomaisuudestaan. Omavanhurskaille ihmisille ei ole olemassa pelastusta, sillä he eivät ota vastaan sitä ainoata pelastusta, jonka ihminen voi kokea. Jeesus käytti fariseusten käsitystä itsestään vastauksena heidän huomautuksiinsa. Jeesus ei sanonut joidenkin olevan niin hyviä, että heidän ei tarvitsisi tulla paremmiksi, tai että hän ei olisi kiinnostunut näistä ihmisistä.

13.Lainaus on Septuaginta-käännöksestä Hoos 6:6. Fariseukset pitivät tärkeänä kirjoitusten tutkimista, mutta he eivät olleet oppineet Jeesuksen tässä esittämää periaatetta.

*************************************************

Kysymys paastoamisesta

(Mark. 2:18-22; Luuk. 5:33-39)

14. Sitten Johanneksen opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja sanoivat: "Me ja fariseukset paastoamme usein. Miksi sinun opetuslapsesi eivät paastoa?"

15. Jeesus sanoi heille: "Eivät kai häävieraat voi surra, kun sulhanen vielä on heidän kanssaan? Mutta päivät tulevat, jolloin sulhanen otetaan heiltä pois, ja silloin he paastoavat.

16. Ei kukaan pane kutistamattomasta kankaasta paikkaa vanhaan viittaan, sillä sellainen paikka repii viitan, ja reikä tulee pahemmaksi.

17. Eikä uutta viiniä lasketa vanhoihin nahkaleileihin. Silloinhan leilit repeytyvät, viini valuu maahan ja leilit menevät pilalle. Ei, uusi viini lasketaan uusiin leileihin, ja niin molemmat säilyvät."

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 9:14-17)

Jeesus opettaa paastosta

14.On selvää, että muutamat Johanneksen opetuslapsista jatkoivat toimintaa omana erillisenä ryhmänään vielä Johanneksen vangitsemisen jälkeen. Nämä tulivat suoraan Jeesuksen luo eivätkä menetelleet fariseusten tavoin, jotka menivät opetuslasten luo. Fariseukset tulivat arvostelemaan, nämä tekemään kysymyksiä. On mahdollista, että he tulivat Matteuksen kutsuille (Luuk 5:33). Laissa oli määrätty vain yksi paastopäivä, nimittäin suuri sovituspäivä, seitsemännen kuukauden kymmenes päivä. Mutta juutalaiset paastosivat monina muinakin päivinä. Hääväelle ja häävieraille ei ollut paastomääräyksiä (j. 15).

15.Paasto ilmaisee murhetta ja surua, eikä sellainen kuulu häätunnelmaan. Jeesus paastosi määrätyissä tilanteissa. Hän odotti myös, että häneen uskovat tekisivät niin, mutta hän kehotti paastoon, Jonka lähtökohta oli hengellinen. Hän tahtoi, että hätä pakottaisi ihmisen siihen (6:16-18). Häihin osallistuvat olivat vapaita uskonnollisista velvollisuuksista, kuten paastosta, niiden seitsemän päivän ajan, jonka häiden juhliminen kesti.

Ensimmäisen kerran Matteuksen evankeliumissa Jeesus tässä viittaa kuolemaansa.

16.Vanha juutalaisuus ja uusi elämä Kristuksessa ovat vastakohtia. Uusi elämä merkitsee iloa ja vapautusta ja sopii yhtä vähän vanhaan sääntöjärjestelmään kuin vanuttamattomasta kankaasta otettu paikkalappu vanhaan tai uusi viini vanhoihin nahkaleileihin (jae 17).

17.Viiniä säilytettiin tuohon aikaan nahkaleileissä sekä ruukuissa. Leilien valmistukseen käytettiin mieluiten vuohen tai lampaan nahkaa, ja ne olivat siten eläinten muotoisia. Kun viini oli kaadettu niihin, se alkoi käydä, ja tällöin leiliin muodostui painetta. Uudessa nahassa on aina tiettyä joustavuutta, kun taas vanha nahka on kovaa. Uusi sisältö vaatii uudet puitteet.

*************************************************

Hallitusmiehen tytär ja verenvuotoa sairastava nainen

(Mark. 5:21-43; Luuk. 8:40-56)

18. Kun Jeesus puhui heille näistä asioista, tuli muuan hallitusmies, kumartui maahan hänen eteensä ja sanoi: "Minun tyttäreni kuoli juuri äsken, mutta tule ja pane kätesi hänen päälleen, niin hän herää henkiin."

19. Jeesus nousi ja lähti hänen mukaansa, samoin lähtivät hänen opetuslapsensa.

20. Silloin eräs nainen, joka oli sairastanut verenvuotoa kaksitoista vuotta, lähestyi Jeesusta takaapäin ja kosketti hänen viittansa tupsua.

21. Hän näet sanoi itsekseen: "Jos vain saan koskettaa hänen viittaansa, tulen terveeksi."

22. Silloin Jeesus kääntyi, näki hänet ja sanoi: "Tyttäreni, ole rohkealla mielellä, uskosi on parantanut(11) sinut."  Ja sillä hetkellä nainen tuli terveeksi.

23. Kun Jeesus tuli hallitusmiehen taloon ja näki huilunsoittajat ja hälisevän väkijoukon,

24. hän sanoi: "Menkää pois, sillä tyttö ei ole kuollut vaan nukkuu."  Mutta he nauroivat hänelle.

25. Kun väkijoukko oli ajettu ulos, Jeesus meni sisään ja tarttui tyttöä kädestä, ja tyttö nousi.

26. Tästä levisi tieto koko sille seudulle.

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 9:18-26)

Jeesus herättää Jairuksen tyttären ja parantaa verenjuoksua sairastavan naisen

18.Sama tapaus on kerrottu myös Mark 5:21-43:ssa ja Luuk 8:40-56:ssa. Miehen nimi oli Jairus ja hän oli Kapernaumin synagoogan esimies (Mark 5:22; Luuk 9:41). Hän oli näin ollen kaupungissa erittäin merkittävä mies, jonka vanhimmat olivat valinneet tähän tehtävään. Synagoogan esimies ei oikeastaan ollut opettaja eikä saarnaaja, vaan hän piti huolta siitä, että jumalanpalveluksen aikana vallitsi rauha ja järjestys. Hänellä oli vastuu synagoogassa, ja hän valitsi lukijat ja rukoilijat ja kutsui ne, jotka tulivat saarnaamaan. Voidaan päätellä, että hän oli varmasti kuullut Kapernaumissa Jeesuksen läsnäollessa tapahtuneista muista ihmeteoista. Luukas kertoo tytön olleen hänen ainoa lapsensa ja kaksitoistavuotias. Markuksen ja Luukkaan mukaan hän oli kuolemaisillaan isän tullessa Jeesuksen luo. Heidän ollessaan matkalla tuohon kotiin tuli lähettiläs ilmoittamaan tytön kuolleen. Matteus tiivistää tapahtumat. Ilmaisu »kuoli juuri ikään» saattaa myös merkitä kuolemaisillaan, tai kuten Israel sanoi Joosefille ennen kuolemaansa: »Katso, minä kuolen» (1 Moos 48:21).

19.Jeesus ei koskaan torjunut luotaan murheellista ja hädässä olevaa. Kun joku todella tarvitsee häntä, hän on läsnä. Saattaa käydä niin, että hän tulee vasta kolmantena päivänä (Joh 11:6), mutta hän tulee.

20.Nainen oli sairautensa johdosta se oli joko sairaalloisen voimakas menstruaatio tai jokin muu verenvuototauti - saastainen lain mukaan. Hän oli sairastanut kaksitoista vuotta. Sairauteen voitiin vedota myös avioeroasiassa. Perustana oli 5 Moos 24:1. Nainen oli ujo. Hän kosketti vain kevyesti Jeesuksen viitan helmassa olevaa tupsua. Viitan tupsuista oli määräys 4 Moos 15:38 ja 5 Moos 22:12:ssa. Ehkä nainen pelkäsi, että Jeesus ei haluaisi edes koskettaa häntä, kun hän oli saastainen. Hän ei ehkä tahtonut myöskään puhua avoimesti Jeesuksen kanssa sairaudestaan.

Apokryfisessa Nikodeemuksen evankeliumissa (l.VII) kerrotaan, että naisen nimi oli Veronika - hänen arvellaan olleen sama kuin Via Dolorosan varrella Jeesuksen kasvoilta hikeä pyyhkinyt nainen.

21.Nainen ajatteli varastaa siunauksen. Ehkä hänen uskoonsa Jeesukseen sekoittui jonkinlaista taikauskoa, kenties hän kuvitteli tämän vaatetukseen liittyvän jotakin maagista. »Terveeksi tuleminen» "(sèthêsomai)" merkitsee oikeastaan pelastusta.

22.Jeesus ei tuominnut naista, niin kuin fariseukset olisivat tehneet, koska hän saastaisena ei pysytellyt erillään muista. Hän kehotti naista olemaan rohkea, turvallisella mielellä. Markus kertoo naisen peloissaan ja vavisten kertoneen koko totuuden. Luultavasti tämä pelästyi Jeesuksen kääntyessä ympäri. Oliko nainen ehkä tehnyt hänetkin saastaiseksi? Jeesus selvitti hänelle, että hän itse oli vaikuttanut parantumiseensa, koska hän uskoi. Tähän yksinkertaiseen uskoon mahdollisesti sekoittui taikauskoa, mutta Jeesus näki sen, mikä oli aitoa. Naisella oli oikeastaan suurempi usko kuin tämä itsekään tiesi. Hänet paransi Jeesuksen voima, mutta voima ei olisi päässyt vaikuttamaan, ellei hänellä olisi ollut uskoa. Usko on väline, ei voima.

23.Israelissa piti köyhimpienkin palkata hautajaisia varten kaksi huilunsoittajaa ja itkijä. Hautaus suoritettiin kuolinpäivänä (Apt 5:5,6,10), sekä lämpimän ilmaston vuoksi että siksi, että vainaja teki talon saastaiseksi, 4 Moos 19:11,14.

24.Tyttö oli kuollut, mutta ei Jeesukselle. Hän pystyi herättämään tytön, ja hän teki sen. Jeesus herätti kuolleita heidän vuoteillaan (kuten tässä), hautajaissaatossa (Luuk 7:14) ja haudassa (Joh 11:44). Luukas lisää, että tyttö tiedettiin kuolleeksi. He eivät ymmärtäneet, että Jeesus kykeni herättämään hänet kuolleista, ja valittajaiset muuttuivat pilkkanauruksi.

25.Jeesus herätti tytön kuolleista yhtä helposti kuin jos tämä olisi nukkunut. Markuksen mukaan Pietari. Jaakob ja Johannes sekä tytön vanhemmat olivat huoneessa tämän tapahtuessa.

26.Ainoastaan muutamassa kohdin evankeliumeissa mainitaan tämän kaltainen reaktio. Nainin lesken pojan kuolleista herättämisen yhteydessä kävi samoin, Luuk 7:17. "Koko siihen maahan" tarkoittaa epäilemättä Palestiinan pohjoisosaa.

*************************************************

Kaksi sokeaa

27. Kun Jeesus kulki sieltä eteenpäin, häntä lähti seuraamaan kaksi sokeaa, jotka huusivat: "Armahda meitä, Daavidin Poika!"

28. Ja kun Jeesus meni sisälle taloon, sokeat tulivat hänen luokseen. Jeesus kysyi heiltä: "Uskotteko, että minä voin tehdä sen?"  He vastasivat: "Uskomme, Herra."

29. Silloin hän kosketti heidän silmiään ja sanoi: "Tapahtukoon teille uskonne mukaan." 

30. Niin heidän silmänsä aukenivat, mutta Jeesus varoitti heitä ankarasti sanoen: "Katsokaa, ettei kukaan saa tietää tästä." 

31. Lähdettyään sieltä he kuitenkin levittivät hänestä tietoa koko sille seudulle.

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 9:27-31)

Jeesus parantaa kaksi sokeaa

27.Ainoastaan Matteus kertoo tapauksen kahdesta sokeasta. Tuohon aikaan sokeat olivat erittäin yleinen näky, mikä osaksi johtui huonosta hygieniasta. Kaksi sokeaa etsivät hyvin innokkaasti. Kun he kuulivat Jeesuksen olevan menossa ohi, he seurasivat häntä. He huusivat apua, ja kun huuto nousi sydämestä, se meni perille. He eivät pyytäneet oikeudenmukaisuutta, vaan armoa. He eivät esittäneet vaatimuksia, vaan nöyrän rukouksen. Ilmaisua "Daavidin poika" käyttivät lähes yksinomaan sellaiset ihmiset, jotka tunsivat Jeesuksen pinnallisesti (Matt 15:22; 20:30-31; Mark 10:47). Se oli Messiaan kansanomainen nimitys.

28.Jeesus asetti heidän vilpittömyytensä koetukselle esittämällä heille suoran kysymyksen. Hän halusi myös valmistaa heitä parantumiseen ja herättää heidän toivonsa. Jeesus tuntui tahtovan sanoa heille että se voima ja valta, jonka he uskoivat hänellä oleva, vaikuttaisi perinpohjaisesti myös heidän elämässään. He tunnustivat uskonsa Jeesukseen, mutta tämä usko oli niin rajoittunut, että he eivät pystyneet noudattamaan hänen sanaansa, kun hän pyysi heitä vaikenemaan kokemuksestaan. Raamattu ei kerro, missä talossa tämä tapahtui. On mahdollista, että se oli Matteuksen talo, kuten jakeessa 10, mutta kyseessä on voinut olla myös Pietarin koti tai se talo, jossa Jeesus tässä kaupungissa asui.

29.Lupaus suuremmasta siunauksesta odottaa sitä, jonka usko lisääntyy joutuessaan koetukselle. Jeesus ei oikeastaan halunnut sanoa, että he saavat terveyden, joka olisi verrannollinen heidän uskoonsa, vaan että he saivat terveyden vastauksena uskoonsa. Usko on käsi, joka ottaa vastaan, mitä Jumala tarjoaa. Sana "mukaan" ei siis ole rajoittava, vaan vahvistava. Se, että Jeesus kosketti heidän silmiään, osoittaa sekä hänen sääliään että hänen haluaan auttaa heitä uskomaan.

30.Ensimmäinen, jonka nuo kaksi sokeaa näkivät, oli Jeesus. He katsoivat häneen, joka oli vapauttanut heidät raskaasta taakasta. Oli aivan luonnollista, että he tahtoivat kertoa tapahtuneesta, mutta Jeesusta ei kiinnostanut tulla kuuluisaksi ihmeiden tekijänä. Jeesus toisti usein tämän varoituksen toimintansa alkuaikoina.

31.Se, mitä nämä kaksi ennen sokeaa miestä tekivät, oli väärin, mutta kuitenkin täysin ymmärrettävää. He eivät pystyneet vaikenemaan siitä suuresta siunauksesta, jonka olivat saaneet kokea.

*************************************************

Mykkä mies

32. Kun miehet olivat poistumassa, Jeesuksen luo tuotiin mykkä mies, jossa oli riivaajahenki.

33. Kun riivaaja oli ajettu ulos, mykkä alkoi puhua, ja väkijoukko oli ihmeissään ja sanoi: "Tällaista ei Israelissa ole ikinä nähty."

34. Mutta fariseukset sanoivat: "Riivaajien päämiehen voimalla hän ajaa ulos riivaajia."

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 9:32-34)

Jeesus parantaa mykän

32.Tämä mies oli kuuromykkä. Hän ei pystynyt itse kertomaan hädästään Jeesukselle, mutta joku auttoi häntä. Hän ei ollut mykkä tavallisessa mielessä. Riivaaja oli aiheuttanut mykkyyden. Sana "kèfos", joka on käännetty sanalla mykkä, on toisaalla käännetty myös kuuroksi (Matt 11:5; Luuk 7:22; Mark 7:32), joten on erittäin todennäköistä, että hän oli kuuromykkä. Ihme herätti hyvin suurta huomiota.

34.Fariseukset eivät voineet kieltää Jeesuksen voimaa tehdä ihmeitä, mutta he yhdistivät tämän voiman pimeyden ruhtinaaseen. Ei ollut mahdollistakaan kieltää tapahtunutta, sillä todiste oli itse heidän keskuudessaan (j. 33). Apt 4:16:n mukaan kansan hengellisillä johtajilla on samanlainen »ongelma». Merkillinen ihme oli tapahtunut. Kun he eivät voineet hyväksyä sitä, he syyllistyivät suureen syntiin väittäessään Jeesuksen olevan liitossa pimeyden ruhtinaan kanssa.

*************************************************

Jeesus säälii kansaa

35. Jeesus kulki kaikissa kaupungeissa ja kylissä, opetti niiden synagogissa, julisti valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikenlaisia tauteja ja vaivoja.

36. Kun hän näki kansanjoukot, hänen tuli sääli, sillä ihmiset olivat nääntyneitä ja hylättyjä kuin lampaat, joilla ei ole paimenta.

37. Silloin hän sanoi opetuslapsilleen: "Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän.

38. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä satoa korjaamaan." 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 9:35-38)

Jeesus opettaa ja parantaa

35.Jeesus vaelsi, opetti ja paransi Galileassa. Pietari sanoi myöhemmin (Apt 10:38), että hän »vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki perkeleen valtaan joutuneet». Hän ei mennyt vain suuriin kaupunkeihin, vaan myös pieniin kyliin. Yhtäkään näistä pienistä paikkakunnista hän ei unohtanut.

36.Ilmaisu »hänen tuli sääli» "(splankhnidzomai)" on kreikan kielen voimakkain sääliä ilmaiseva sana. Sen pohjana oleva sana "splankhna" tarkoittaa sisälmyksiä, ja kuvaa jotakin syvällä tapahtuvaa, jotakin aitoa. Muutamia vertauksia lukuunottamatta sanaa käytetään evankeliumeissa ainoastaan Jeesuksesta (Matt 9:36; 14:14; 15:32; 20:34; Mark 1:41; Luuk 7:13). Näistä kohdista käy ilmi, että Jeesus sääli kipua ja sairautta, kärsiviä ja riivattuja ihmisiä, surevia ja nälkäisiä, yksinäisiä ja eksyneitä. Myös Vt:ssa Jumalan kansaa verrataan ilman paimenta olevaan lammaslaumaan, 1 Kun 22:17; 4 Moos 27:17. "Nääntyneet (eklelymenoi)". sananmukaisesti 'irronneet', 'rauenneet' tai "(eskylmenoi)", 'riistetyt'. "Hyljätyt (errimmenoi)", 'heitetyt'. 'alaslyödyt', 'voimattomat'. Ihmiset olivat näännyksissä niiden raskaiden taakkojen vuoksi. joita heidän hengelliset johtajansa olivat heidän päälleen sälyttäneet (23:4).

37.Jeesukselle ei riittänyt, että hän itse tunsi sääliä. Hän tarvitsi myös opetuslasten yhteyttä rukouksessa. Ks. myös Luuk 10:2 ja Joh 4:35-38.

38.Elon Herra on Isä, joka vetää ihmiset Pojan luokse, Joh 6:44. Jumala ei ole haluton lähettämään, mutta ihmiset voivat olla haluttomia lähtemään. Jumala haluaa tehdä yhteistyötä ihmisten kanssa. Siksi Jeesus kehottaa rukoilemaan. Rukous ei ole työn korvike. Näistä, joita kehotettiin rukoilemaan, oli itsestään tuleva työntekijöitä (10:1). Mutta työtä ei voida suorittaa ilman rukousta.